Lahja Elämälle

  • Etusivu
  • Uutiset
  • Elinsiirrot
  • Laki
  • Tilaukset
  • Kysyttyä
  • Ota yhteyttä
  • Donationskort

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ ELINLUOVUTUKSESTA

Onko elinluovutuskortilla enää merkitystä, kun uuden lain mukaan kaikki ovat elinluovuttajia elleivät vastusta luovutusta?


Elinluovutuskortti on selkeä KYLLÄ-tahdonilmaisu. Omasta tahdosta on tärkeää kertoa myös läheisille.

Miten voin kieltää elinluovutuksen?


Elinluovutuksen voi kieltää kirjoittamalla tahdon esimerkiksi paperilapulle ja kertomalla siitä läheisille.

Kelpaavatko yli 60-vuotiaan elimet, vai olenko liian vanha elinluovuttajaksi?


Elinluovutuskortin allekirjoittamista harkitsevan ei tarvitse itse kantaa huolta siitä, kelpaavatko hänen elimensä. Elinten sopivuuden siirrettäväksi arvioivat lääkärit. Elinluovuttaja voi olla yli 60-vuotias ja sarveiskalvonluovuttaja jopa 80-vuotias.

Mistä voin tietää, kelpaavatko elimeni. Minulla voi esimerkiksi olla jokin piilevä sairaus. Voiko sairas allekirjoittaa elinluovutuskortin?


Syöpää, c-hepatiittia ja vaikeaa tulehdustautia sairastavan sekä hiv-tartunnan saaneen elimet eivät sovellu elinsiirtoon. Elinluovutuskortin allekirjoittanut ei ole vastuussa siitä, kelpaavatko hänen elimensä elinsiirtoon. Elinten kunnon arvioivat lääkärit.

Voivatko lähiomaiset kieltää elinteni irrotuksen kuolemani jälkeen, jos olen allekirjoittanut elinluovutuskortin?


Laissa säädetään, että aivokuolleelta vainajalta voidaan irrottaa elimiä ja kudoksia, jollei ole syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut tätä. Lähiomaiset eivät voi tätä päättää eikä heiltä kysytä lupaa elinluovutukseen.

Voiko elinluovutuskortin peruuttaa?


Mielensä voi muuttaa milloin vain. Kortin voi peruuttaa hävittämällä. Peruuttamisesta kannattaa kertoa niille lähiomaisille, joilla oli tieto kortin olemassaolosta. Elinluovutuskorteista ei kerätä tietoa eikä pidetä mitään rekisteriä.

Voiko elinluovutuskorttiin kirjoittaa, mitkä elimet haluaa luovuttaa ja mitä ei?


Kyllä voi.

Paljonko Elinluovutuskortti maksaa?


Kortti on maksuton.

Onko Suomessa keskitetty rekisteri, johon voin ilmoittaa halukkuuteni elinluovutukseen? Voiko sairaalan tiedostoihin ilmoittaa, että tahdon luovuttaa elimeni kuolemani jälkeen toisen ihmisen sairauden hoitoon?


Suomessa ei pidetä minkäänlaista rekisteriä henkilöistä, jotka antavat suostumuksensa elinluovutukseen. Voit ilmaista tahtosi allekirjoittamalla elinluovutuskortin, jota pidät aina mukanasi. On tärkeää, että myös läheisesi tietävät elinluovutuskortista ja tahdostasi.
Lähivuosina valmistuvaan kansalliseen terveydenhuollon potilastietojärjestelmään voi jokainen itse merkitä elinluovutustahtonsa.

Mikä on sarveiskalvonsiirtoleikkausten tarve ja tarjonta Suomessa?


Sarveiskalvonsiirtoja tehdään maassamme nykyisin yli 200 vuodessa, noin puolet Hyksin silmäklinikassa ja loput neljässä muussa yliopistosilmäklinikassa. Tarve siirtoihin on puolitoistakertainen. Jonoissa on parisataa potilasta, mutta jonotusaika vaihtelee alueittain, pisin se on Helsingissä ja Oulussa, keskimäärin runsaan vuoden mittainen.

On tärkeää saada siirrännäisiä tasaista vauhtia nykyistä enemmän ja välttää äkillisiä luovutusaaltoja, jolloin siirrännäisiä voi jäädä käyttämättä. Ne ovat siirtokelpoisia vain kuukauden ajan luovutuksen jälkeen.

Voiko toisen maan EU-kansalainen saada maksansiirron Suomessa?


Pohjoismaisen Scandiatransplant-järjestön sääntöjen mukaan elinsiirtoja tehdään Pohjoismaissa asuville kansalaisille Islannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Muun Euroopan kansalaisilla on omat elinluvutusjärjestönsä kuten Eurotransplant, France Transplant ja UK transplant.