musili.fi>
Loppuvuonna 2009 Hyksin Lastenklinikalla tehty Suomen ensimmäinen ohutsuolensiirto sujui hyvin. Ennen suolensiirtoa 15-vuotias potilas oli täysin suonensisäisen ravitsemuksen varassa.
Potilas sairasti syntymästään saakka Hirschsprungin taudin harvinaista äärimuotoa, jossa suoliston hermosolujen puuttuminen aiheutti suolen toimimattomuuden. Suolensiirtoon saakka potilaan hoitona oli suonensisäinen ravitsemus. Leikkaukseen päädyttiin pysyvän suonensisäisen ravitsemuksen aiheuttaman pahenevan maksavaurion vuoksi.
Siirtoleikkaus ja sen jälkihoito sujuivat suunnitelmien mukaisesti. Potilas siirtyi muutaman päivän tehohoitojakson jälkeen osastohoitoon, jossa toipuminen jatkui joutuisasti. Suonensisäinen ravitsemus ja nestehoito voitiin lopettaa kuukauden kuluttua ja potilas kotiutui kuuden viikon kuluttua siirrosta. Muiden elinsiirtopotilaiden tavoin suolensiirtopotilas tarvitsee hylkimisenestolääkitystä loppuelämänsä ajan.
Nyt tehtyä Suomen ensimmäistä ohutsuolensiirtoa on edeltänyt pitäjänteinen valmistautuminen. Suomen suolensiirto-ohjelma käynnistettiin vuonna 2003 Hyksissä Lastenklinikan ja Kirurgisen sairaalan maksa- ja elinsiirtoklinikan yhteistyönä. Valmistautuminen on sisältänyt sekä henkilökunnan kouluttautumista että suolensiirron tarpeessa olevien potilaiden kartoittamista ja hoitamista.
Vuodesta 1989 lähtien maailmassa on tehty yli 1700 suolensiirtoa. Suurin osa suolensiirron saaneista on ollut lapsia. Suolensiirron tulokset ovat parantuneet jatkuvasti. Nykyisin jopa yli 90 % potilaista on elossa vuoden kuluttua siirrosta ja 70 % viiden vuoden jälkeen. Vaikka siirretty suoli ei toimi aivan normaalin suolen veroisesti, riittää sen toiminta turvaamaan hyvän elämänlaadun sekä normaalin kasvun ja kehityksen lapsille.
Nyt siirron saanut potilas kärsi vaikeasta suolen liikkuvuushäiriöstä. Muita yleisimpiä suolen toiminnan pettämiseen johtavia syitä ovat lyhytsuolisyndrooma ja eräät harvinaiset limakalvon sairaudet. Potilaita voidaan hoitaa mm. suonensisäisellä ravitsemushoidolla ja suolen mukautumiskasvun eli adaptaation tukemisella. Suurin osa potilaista voidaankin vieroittaa suonensisäisestä ravitsemuksesta. Ellei tässä onnistuta, pitkän suonensisäisen ravitsemuksen seurauksena osalle potilaista kehittyy vakavia komplikaatioita kuten maksavaurio, toistuvia yleistulehduksia tai keskuslaskimoyhteyksien toiminnan ongelmat. Näiden potilaiden henki voidaan pelastaa suolensiirrolla tai yhdistetyllä maksa-suolisiirrolla.
Suolensiirtotoimintaa tullaan jatkamaan. Tällä hetkellä Suomessa suolensiirtoa odottaa kaksi lapsipotilasta. Sopivan kokoisten elinten löytäminen etenkin lapsipotilaille on vaikeaa ja odotusaika suolensiirtoon voi olla pitkä
Suomen ensimmäisen suolistosiirtopotilaan hoidosta ovat vastanneet lasten elinsiirtolääkäri Hannu Jalanko ja lastenkirurgi Mikko Pakarinen.
Lähde: HUS
« takaisin