http://www.lahjaelamalle.net/Lahja ElämälleLahja Elämälle -uutisvirtafb0f18830dd0b7236a4eddd61ffd5308http://www.lahjaelamalle.net/fin/uutiset//?nid=20Wed, 25 Aug 2010 09:47:00 +0300 Lääkintöneuvos Raija Asola: Elinsiirroissa noudatetaan oletettua suostumusta Elinluovutustahto sisko.sarnesto@musili.fi8717d9854d453a7600faac44accfa849http://www.lahjaelamalle.net/fin/uutiset//?nid=19Mon, 09 Aug 2010 11:00:00 +0300Elinluovutuskortteja on saatavilla AnkkaRockissa Vantaalla elokuun 14.–15. päivinä sekä asuntomessuilla Kuopiossa 15.8. saakka. Elinluovutuskortti on edelleen elinluovutustoiminnan valttikortti. Elokuun 1. päivästä alkaen aivokuollut vainaja on lain mukaan mahdollinen elinluovuttaja, jos hän ei ole eläessään vastustanut elinluovutusta. Lainmuutoksen tavoitteena on lisätä elinsiirtoja painottamalla ihmisen omaa tahtoa elinten, kudoksien ja solujen luovuttamisesta toisen ihmisen hoitoa varten. Ihmisten on tärkeää miettiä suhtautumistaan elinluovutukseen ja keskustella siitä muiden kanssa. KYLLÄ-tahdon voi vahvistaa allekirjoittamalla elinluovutuskortin. Lisäksi tahdonilmaisu on tärkeää antaa tiedoksi lähiomaiselle. Omaiset eivät voi enää päättää elinluovutuksesta vainajan puolesta. Näin omaisten taakka kevenee ja samalla sairaalahenkilökunnan työ helpottuu. Ainoastaan alaikäisen kuolleen elinluovutuksesta päättää huoltaja. Elävän luovuttajan kulut korvataan Lain mukaan elävän munuaisenluovuttajan kulut ja ansionmenetykset korvataan. Näin eivät ainakaan taloudelliset syyt eli hoito- ja tutkimuskulut sekä ansionmenetys ole elinluovutuksen esteenä. Elinluovutuskortteja voi tilata netistä www.lahjaelamalle.net verkkosivuilla voi myös haastaa kaverin allekirjoittamaan elinluovutuskortin. Kortteja on saatavilla apteekeista, huoltoasemilta, lääkäriasemilta ja SPR:n toimipisteistä. Elinluovutuskortti irrotetaan punaisesta Olet korvaamaton -postikortista, allekirjoitetaan ja säilytetään lompakossa. Postikortilla voi myös ilahduttaa tuttavaa ja samalla muistuttaa tästä elintärkeästä asiasta. Elinluovutuskortin omistajia ei rekisteröidä eikä heistä kerätä tietoja. Siirtoelimistä on pulaa Vuosittain elinsiirtoa odottaa yli 400 ihmistä. Suomessa tehdään munuaisen, maksan, sydämen, keuhkon ja sydänkeuhkon, silmän sarveiskalvon ja kudosten siirtoja. Ellei ihminen saa ajoissa uutta maksaa, sydäntä tai keuhkoa tuhoutuneen tilalle, hän menehtyy. Suomessa kuolee joka vuosi kymmeniä ihmisiä turhaan odottaessaan uutta elintä. Lisätietoa: Toiminnanjohtaja Sirpa Aalto puh. (09) 434 227 60, 050 5367 258 Viestintäpäällikkö Sisko Sarnesto sisko.sarnesto musili.fi, puh. (09) 434 22750, 040 721 7697 Munuais- ja maksaliitto ry www.musili.fi, www.lahjaelamalle.net sisko.sarnesto@musili.fi94fedb1e0a8b82bf74606f46ce19bba1http://www.lahjaelamalle.net/fin/uutiset//?nid=18Mon, 02 Aug 2010 16:28:00 +0300 Elinluovutuksia koskevaa lakia on muutettu. Elokuun 1. päivästä lukien aivokuollut vainaja on elinluovuttaja, jos hän ei ole eläessään oletettavasti vastustanut elinluovutusta. Jos kuollut on alaikäinen, on edellytyksenä, että huoltaja ei vastusta toimenpidettä. Muutoksen tavoitteena on lisätä elinsiirtoja ja painottaa elinluovuttajan omaa tahtoa elinten, kudoksien ja solujen irrotuksesta toisen ihmisen hoitoa varten. Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen asiasta kesäkuussa. sisko.sarnesto@musili.fi0aaa0920e148aa0dab12b8f02eab6d16http://www.lahjaelamalle.net/fin/uutiset//?nid=16Fri, 05 Feb 2010 11:07:00 +0200Loppuvuonna 2009 Hyksin Lastenklinikalla tehty Suomen ensimmäinen ohutsuolensiirto sujui hyvin. Ennen suolensiirtoa 15-vuotias potilas oli täysin suonensisäisen ravitsemuksen varassa. Potilas sairasti syntymästään saakka Hirschsprungin taudin harvinaista äärimuotoa, jossa suoliston hermosolujen puuttuminen aiheutti suolen toimimattomuuden. Suolensiirtoon saakka potilaan hoitona oli suonensisäinen ravitsemus. Leikkaukseen päädyttiin pysyvän suonensisäisen ravitsemuksen aiheuttaman pahenevan maksavaurion vuoksi. Siirtoleikkaus ja sen jälkihoito sujuivat suunnitelmien mukaisesti. Potilas siirtyi muutaman päivän tehohoitojakson jälkeen osastohoitoon, jossa toipuminen jatkui joutuisasti. Suonensisäinen ravitsemus ja nestehoito voitiin lopettaa kuukauden kuluttua ja potilas kotiutui kuuden viikon kuluttua siirrosta. Muiden elinsiirtopotilaiden tavoin suolensiirtopotilas tarvitsee hylkimisenestolääkitystä loppuelämänsä ajan. Nyt tehtyä Suomen ensimmäistä ohutsuolensiirtoa on edeltänyt pitäjänteinen valmistautuminen. Suomen suolensiirto-ohjelma käynnistettiin vuonna 2003 Hyksissä Lastenklinikan ja Kirurgisen sairaalan maksa- ja elinsiirtoklinikan yhteistyönä. Valmistautuminen on sisältänyt sekä henkilökunnan kouluttautumista että suolensiirron tarpeessa olevien potilaiden kartoittamista ja hoitamista. Vuodesta 1989 lähtien maailmassa on tehty yli 1700 suolensiirtoa. Suurin osa suolensiirron saaneista on ollut lapsia. Suolensiirron tulokset ovat parantuneet jatkuvasti. Nykyisin jopa yli 90 % potilaista on elossa vuoden kuluttua siirrosta ja 70 % viiden vuoden jälkeen. Vaikka siirretty suoli ei toimi aivan normaalin suolen veroisesti, riittää sen toiminta turvaamaan hyvän elämänlaadun sekä normaalin kasvun ja kehityksen lapsille. Nyt siirron saanut potilas kärsi vaikeasta suolen liikkuvuushäiriöstä. Muita yleisimpiä suolen toiminnan pettämiseen johtavia syitä ovat lyhytsuolisyndrooma ja eräät harvinaiset limakalvon sairaudet. Potilaita voidaan hoitaa mm. suonensisäisellä ravitsemushoidolla ja suolen mukautumiskasvun eli adaptaation tukemisella. Suurin osa potilaista voidaankin vieroittaa suonensisäisestä ravitsemuksesta. Ellei tässä onnistuta, pitkän suonensisäisen ravitsemuksen seurauksena osalle potilaista kehittyy vakavia komplikaatioita kuten maksavaurio, toistuvia yleistulehduksia tai keskuslaskimoyhteyksien toiminnan ongelmat. Näiden potilaiden henki voidaan pelastaa suolensiirrolla tai yhdistetyllä maksa-suolisiirrolla. Suolensiirtotoimintaa tullaan jatkamaan. Tällä hetkellä Suomessa suolensiirtoa odottaa kaksi lapsipotilasta. Sopivan kokoisten elinten löytäminen etenkin lapsipotilaille on vaikeaa ja odotusaika suolensiirtoon voi olla pitkä Suomen ensimmäisen suolistosiirtopotilaan hoidosta ovat vastanneet lasten elinsiirtolääkäri Hannu Jalanko ja lastenkirurgi Mikko Pakarinen. Lähde: HUS sisko.sarnesto@musili.fi8d918141aa33795730f4ba8cdc49356ahttp://www.lahjaelamalle.net/fin/uutiset//?nid=15Sat, 03 Oct 2009 09:59:00 +0300Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta suostuisi luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen toisen ihmisen sairauden hoitoon. Vaikka elinluovutuskortin tunnettuus kansalaisten keskuudessa on hyvä, vain 20 prosenttia on allekirjoittanut sen. Suomen Gallupin uusimman tutkimuksen mukaan elinluovutuskortin käsite on tuttu valtaosalle suomalaisista; 96 prosenttia kertoo olevansa siitä tietoinen. Myös asenne kortin allekirjoittamiselle on hyvä, vaikka kortin on allekirjoittanut 20 prosenttia kansalaisista. Edellisessä vuonna 2006 tehdyssä kyselyssä kortin allekirjoittaneita oli 16 prosenttia. Valtaosa kortin allekirjoittajista eli 92 prosenttia ilmoitti läheistensä olevan tietoisia heidän elinluovutustahdostaan. Elinluovutuskorttia koskeva tieto on tavoittanut suomalaiset varsin tasaisesti kaikissa väestöryhmissä. Kortin allekirjoittaminen on keskimääräistä yleisempää nuorille aikuisille eli 25–34-vuotiaille sekä 35–49-vuotiaille. Näihin ryhmiin kuuluvista runsas neljäsosa (molemmista 26 %) kertoi allekirjoittaneensa kortin. Vain alle 25-vuotiaiden ja opiskelijoiden parissa useampi kuin joka kymmenes on tietämätön kortista. Mitä urbaanimpi alue, sitä useammalla on elinluovutuskortti. Pääkaupunkiseudulla asuvista 28 prosenttia lukeutuu tähän joukkoon, kaupunkimaisissa kunnissa asuvista joka viides (20 %). Maaseutumaisissa kunnissa 13 prosenttia väestöstä on kortin allekirjoittajia. Toimihenkilöväestöön kuuluvista keskimääräistä useampi on allekirjoittanut kortin. Ylemmistä toimihenkilöistä 30 ja alemmista 27 prosenttia kuuluu tähän joukkoon. Naiset (29 %) ovat tehneet niin yli 2,5 kertaa innokkaammin kuin miehet (11 %). Suhteellisesti kaikkein innokkaimpia kortin allekirjoittajia ovat Vihreän liiton kannattajat. Heistä 38 prosentilla on elinluovutuskortti. Vasemmistoliittolaiset, kokoomuslaiset ja sosiaalidemokraatit muistuttavat koko väestön keskiarvoa. Keskustalaisten parista löytää keskimääräistä vähemmän elinluovutuskortin allekirjoittajia. Edelliseen, vuonna 2006 tehtyyn tutkimukseen verrattuna eläkkeellä olevien, eläkeikäisten, vähiten muodollista koulutusta saaneiden sekä vähiten ansaitsevien tietoisuus elinluovutuskortista ei eroa muusta väestöstä — viljelijöitä lukuun ottamatta. Periaatteellinen valmius elimen luovuttamiseen on hyvä yhteiskunnan kaikissa osissa. Kansalaisista 89 prosenttia olisi valmis vastaanottamaan elimen, jos oma sairaus sitä vaatisi. Munuais- ja maksaliiton Suomen Gallupille teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten tietoisuutta elinluovutuksesta. Tutkimusta varten 17. – 28.8.2009 haastateltiin 1000:tta iältään15-79-vuotiasta suomalaista, Ahvenanmaan maakunnassa asuvia lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on keskimäärin +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimus on toteutettu vastaavalla tavalla ja ajankohtana aikaisemmin vuosina 2003 ja 2006. Lisätietoa: toiminnanjohtaja Sirpa Aalto Munuais- ja maksaliitto ry puh. 050 5367 258 www.musili.fi . www.lahjaelamalle.net sisko.sarnesto@musili.fi69261cf356a1db523fce6497e060da08http://www.lahjaelamalle.net/fin/uutiset//?nid=12Thu, 19 Mar 2009 12:36:00 +0200Munuais- ja maksaliitto ry ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat-SYKE ry esittivät 18.3.2009 Sosiaali- ja terveysministeriölle, että Suomessa käynnistetään EU:n komission elindirektiivin tavoitteiden mukaisen kansallisen elinluovutusohjelman valmistelu välittömästi — jo ennen direktiivin ja sen edellyttämien lainsäädäntömuutosten hyväksymistä. Toimintaohjelman tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima. Sen tavoitteena on lisätä elinten saatavuutta Suomessa. Kansallisen toimintaohjelman laadintaan tulee ottaa mukaan alan lääketieteen ja hoitotyön asiantuntijat sekä potilasjärjestöjen osaaminen. Kunkin valtion omat toimet elinluovutusten lisäämiseksi omassa maassaan ovat tärkein tapa lisätä elinsiirtoja. Elinsiirrot ja elinluovutukset ovat monessa Euroopan maassa valtion rahoittamaa toimintaa. Elinluovutus- ja -siirtotoiminnan edistäminen pitää resursoida Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa viranomaisten vastuulla. Munuais- ja maksaliitto sekä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat —SYKE ry vaativat edelleen, että elinluovutus- ja -siirtotoiminta on rahoitettava Suomessa valtion varoin. Kansallisen elinluovutusohjelman tärkein haaste on elinten saatavuuden lisääminen. Suurimmat kehittämiskohteet ovat tällä hetkellä elinluovutusprosessin alkupäässä keskussairaaloissa. Kansallisen elinluovutusohjelman tulisi tukea kaikkien mahdollisten elinluovuttajien, sekä aivokuolleiden että elävien, tunnistamista. Ohjelmalla voitaisiin edistää kansallisesti elinluovutukseen ja -siirtoon liittyvän koko prosessin kehittämistä ja koordinointia. Elinten saatavuutta voitaisiin lisätä muun muassa nimeämällä vastuuhenkilöt kaikkiin luovuttajasairaaloihin, terveydenhuollon henkilöstön koulutuksella, lisäämällä elävien luovuttajien turvallista käyttöä sekä suojaamalla heitä terveydellisiltä ja taloudellisilta riskeiltä. Elävän luovuttajan terveydenhuoltopalvelut tulee olla maksuttomia myös pitkäaikaisseurannan osalta. Elävän luovuttajan ansionmenetys työstä poissaolopäiviltä pitää korvata luovuttajalle työehtosopimuksiin sisältyvinä tai sosiaaliturvajärjestelmän kautta. Asiallisen tiedon lisääminen mediassa ja suora vaikuttaminen kansalaisiin sekä keskustelun herättäminen perheissä ovat myös kehitettäviä asioita. Elinluovutusasioiden esillä pito ja edistäminen ovat tähän asti olleet liiaksi aktiivisten elinsiirtokirurgien pyyteettömän työn varassa. Lähes kaikissa keskussairaaloissa aktiivisesti käynnistynyt Donor Action -ohjelma on jäänyt kesken koordinaation puuttuessa. Potilasjärjestöt ovat tehneet omaa osuuttaan niukan Raha-automaattiyhdistyksen vuosittain päätettävän avustuksen varassa. Useat järjestöjen vapaaehtoistoimijat ovat mukana edistämässä luovutusasiaa ja “antamassa asialle kasvoja”. Painopiste on yleisön valistamisessa ja kansalaisten valmiuksien lisäämisessä kohtaamaan äkillinen elinluovutustilanne. Potilasjärjestöt ovat mielellään omalta osaltaan jatkossakin mukana kumppaneina tekemässä yhteistyötä ja antamassa siihen panostaan. Jokainen elinsiirto tuo säästöä terveydenhuollolle sekä parantaa elämänlaatua ja työkykyä, joka on tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Lisätietoa: toiminnanjohtaja Sirpa Aalto, puh. 050 5367 258 Munuais- ja maksaliitto ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat - SYKE ry sisko.sarnesto@musili.fi54427fa76730d7ca2661f0fb4b6af22chttp://www.lahjaelamalle.net/fin/uutiset//?nid=11Fri, 13 Mar 2009 15:05:00 +0200Juontaja, toimittaja Peter Nyman otti Lahja elämälle -verkkosivujen ensimmäisen haasteen vastaan. Hän allekirjoitti elinluovutuskortin ja antoi haasteen myös eteenpäin, vaimolleen. Lahja elämälle -verkkosivut on uusittu. Nyt sivustolta on mahdollisuus lähettää haasteita niille, joilla ei vielä ole elinluovutuskorttia. Vastaanottaja itse päättää, ottaako haasteen vastaan ja allekirjoittaa elinluovutuskortin sekä jatkaako haastetta eteenpäin. Jokainen täysi-ikäinen voi vaikuttaa elinten saatavuuteen allekirjoittamalla elinluovutuskortin. -linkistä voi lähettää sähköpostia haluamalleen ihmiselle. Viestissä on valmiina www.lahjaelamalle.fi -osoite, josta vastaanottaja voi tilata tai tulostaa elinluovutuskortin. Uusilta sivuilta löytyvät perustiedot munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon- ja kudosten siirroista sekä tehtyjen elinsiirtojen määristä. Saat myös vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin ja voit perehtyä elinsiirtotoimintaa säätelevään lakiin. Lahja elämälle on Munuais- ja maksaliiton, Hengitysliitto Helin, Näkövammaisten Keskusliiton, Suomen Diabetesliiton, Suomen Sydänliiton ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry:n yhteinen hanke, jota tukee Raha-automaattiyhdistys. Lahja elämälle -toiminnasta vastaa Munuais- ja maksaliitto, joka on myös toteuttanut uudet verkkosivut yhteistyössä uusmediatoimisto Verkkovaraanin kanssa. Voit antaa sivuista palautetta tästä. sisko.sarnesto@musili.fi